Näin sanoo laki

Asiakas: Herra pankinjohtaja, saanko esittää yhden kysymyksen?

Pankinjohtaja: Olkaa niin hyvä.

A: Onko minun tietoni teillä turvassa?

P: Totta kai, niin kauan kuin olette meillä asiakkaana.

A: Ja mitä sitten, kun irtisanon tilini? Myyttekö tietoni eteen päin?

P: Emme tietenkään. Sen kieltää jo pankkisalaisuus.

A: Tuon kuuleminen rauhoittaa mieltä.

P: Miten voin olla avuksi, herra….?

A: Tuota, miten se on jos joku maksaa teillä väärällä rahalla?

P: Me soitamme poliisin.

A: Miksi?

P: Näin sanoo laki.

A: Mitä minä nyt teen?

P: Onko teillä väärää rahaa mukananne?

A: Ei tällä hetkellä ei ole.

P: Mutta te harkitsette sellaisen hankkimista?

A: Minulle ei taida jäädä muuta vaihtoehtoa.

P: Tiedätte varmaan, että väärän rahan tekeminen on lain vastaista?

A: Kyllä, se on minulla tiedossa.

P: Haluatteko puhua siitä?

A: Sen takia minä tänne tulin.

P: Tiedättekö kuka nämä väärennetyt rahat on tehnyt?

A: Kyllä.

P: Ja hän on?

A: Te ette sitä tule uskomaan kuitenkaan.

P: Kokeilkaa, hyvä herra. Kertokaa.

A: Te olette se väärentäjä.

P: Muuttuu valkoiseksi, eikä saa sanaa suustaan

A: Soitetaanko me nyt ne poliisit?

P: Alkaa tärisemään ja huohottamaan.

A: Onko teillä kaikki hyvin? Soitanko ambulanssin?

P: Rauhoittuu hiljalleen

A: Jos pantinhaltija monistaa rahan ja lainaa sen eteen päin se luokitellaan rahan väärentämiseksi?

P: Mitä minulla on tuon kanssa tekemistä?

A: Te teette sen mitä edellä kuvailin.

P: Tästä en ole ennen kuullut.

A: Teidän tulisi perehtyä luotonlaajennukseen, herra pankinjohtaja.

P: Minähän teen sitä päivittäin, koko ajan.

A: Ja miten?

P: Helposti. Kun ihmiset haluavat rahaa minä näpyttelen sen tähän koneeseen ja kaikki on hyvin.

A: Tästä tässä ei nyt kuitenkaan ole kyse.

P: Mitä te tarkoitatte?

A: Mistä se raha tulee?

P: Tuolta nostoautomaatista.

A: Miten se raha tulee sinne automaattiin?

P: Sitä en tiedä. Työntekijät täyttävät automaatin.

A: Minun mielestäni nyt olisi aika soittaa poliisille.

P: Miksi juuri nyt?

A: Jos te ette kykene selittämään miten automaattiinne tulee rahaa, siis pankkinne rahaa, on aika, että poliisi alkaa tutkia mysteeriä.

P: Te ette voi olla tosissanne?

A: Kyllä vaan herra pankinjohtaja.

P: Mutta minä en ollut se joka laittoi rahat automaattiin.

A: Minä usko teitä. Te ette laittaneet rahoja automaattiin, mutta te loitte rahat.

P: Miten minä ne olisin tehnyt? Ei minulla ole painokonetta.

A: En minä tuota olettanutkaan.

P: Mitä te sitten tarkoitatte?

A: Te teitte pankin tietokoneella asiakkaanne reaaliomisuudesta pantin, jolla asiakkaanne saa käyttää pankkinne varoja lainana.

P: Näin se tapahtuu normaalisti.

A: Ei, herra pankinjohtaja. Tätä kautta teillä ei ole vielä mitään ja vastaan jotain mikä ei kuulu teille ei ole soveliasta nostaa korkoa.

P: Mutta jos kukaan ei huomaa mitään?

A: Onko tämä teidän viimeinen sananne?

P: Kaikki pankit toimii näin.

A: Se ei suuresti kiinnosta minua mitä ”muut tekee”. Olen nyt teidän luonanne ja te olette nyt vuorossa. Taidan nyt soittaa poliisit paikalle.

P: Miksi tähän pitää sotkea poliisitkin?

A: Ette muista edes omia sanojanne? ”Näin sanoo laki”

Suomen suuri päiväkotiuudistus digitalisoi päivähoidon

Onko tässä ratkaisu Suomen useita kuntia vaivaavan päiväkotipaikkojen puuttumisen? Espoon Olarissa on avattu Suomen ensimmäinen digipäiväkoti. Kohde on pilottihanke, jolla pyritään selvittämään päiväkotihoidon digitaalisointi mahdollisuuksia ja tästä koituvia sää(s)töjä.

Digipäiväkoti antaa mahdollisuuden hoitaa kaksi – kuusi vuotiaita lapsia suoraan kotonaan internetin välityksellä kaukohoitona. Nettipalvelussa lapsille järjestetään aktiviteettejä ja kasvatusohjelman mukaisia ohjeita online-portaalin kautta.

– Useat vanhemmat pitävät palveluamme hyvänä jo nyt. He ovat etsineet lapselleen turhaan hoitopaikkaa ja vaikka paikka paikallisesta kunnallisesta päiväkodista löytyisikin joillekin vanhemmille senkin tarjoama rajattu tila on liian vähän. Me tarjoamme saman palvelun suoraan omaan kotiin internetin, älypuhelimen ja postin välityksellä. He eivät joudu raahaamaan väsynyttä lasta aamulla vastenmieliseen laitoshoitoon vaan saavat yksilölllistä hoitoa suoraan kotiin, kertoo Digipäikkärit Oy:n toimitusjohtaja A-P Psi.

Psi avaa tietokoneen näyttääkseen miten palvelu toimii. Kuvaruudulla näkyy pieni poika. – Tässä on meidän C-ryhmän kuopus Jani-Martta Iivisniemestä. Jani-Martan päiväkotimatka olisi yli 10 km, mutta näin säästyy aikaa ja energiaa. Meidän palvelu kattaa ja laskuttaa vain ajan jonka vanhemmat ovat pois kotoa. Lisäpalveluna olemme iltaisin tehneet lyhyitä valvonta rupeamia pyynnöstä, sanoo Psi ja iskee silmää hymyillen.

– Ei Jani-Martta! Laita ne sakset alas. Ei Jani-Martta, ei pistorasiaan! Huutaa Psi ruudussa näkyvälle huudosta vähät välittävälle lapsioletetulle.

Digipäikkärit palvelun käytössä on yli 200 laillistettua päiväkodinopettajaa arkistoissaan ja yrityksen on tarkoitus täyttää koko maata vaivaan ja erityisesti pääkaupunkiseutua vaiva hoitopaikkapula.

Kuten muissakin päiväkodeissa myös digipäiväkodissa lapset syövät hoidossa päivittäin. – Meillä ruoka-annokset toimittaa posti kaikkina muina päivinä, kuin tiistaina, jolloin ei kanneta postia ja kenties jatkossa perjantaisin, kello kahteen mennessä kotiovelle tai postilaatikkoon, kertoo Psi.

– Myös vessakäynnit ja muut saniteettitoiminnot on otettu huomioon ohjelmassa ja opettajamme osaavat antaa loistavia ohjeita miten vessaharjaa käytetään jne. Tässä etätyössä on tietysti mukana jokaisen omaa henkilökohtaista panosta ja näin lapsikin oppii vastuulliseksi ja omatoimiseksi jo pienestä pitäen. Se on hyödyllinen taito tulevaisuudessa, kun katsoo suuntaa johon yhteiskuntamme on menossa, sanoo Psi huolestuneen näköisenä.

Johtajatar näyttää hoitolapsen palveluun lataaman kuvan piirustuksestaan. – Meillä kaikki lasten luovuus saa heti arvoisensa palautteen peukalolla ylös tai hymiöllä, koska harvemmat asiakkaistamme osaavat lukea, kertoo Psi ja lopettaa haastattelun kesken huomatessaan, että hänellä on arvosteltavinaan 67 vahaliitutyötä, 15 rakennuspalikkatornia, 42 hiekkakakkua ja hänen tulisi valmistautua lukemaan satu 789 lapselle ja selvittää samalla miten kolmivuotiaan kasvoista saadaan poistettua Eri-Keeperit ja diskohileet ennen kuin lapsen vanhemmat tulevat kotiin.

Nuoret viljelijät haluvat valtion apuun kuivuuden takia!

Sipoo – Tilanne näyttää toivottamalta. Ennätyskuivuuden takia on tämän vuoden sato jäänyt mitättömäksi. Dagmar Sauhun, 17, sato ei ollut odotettu ja Dagmar peräänkuuluttaa valtiota apuun hädässä. – Miten minä rahoitan ensi vuoden elämisen ja keväät kylvöt, jos satoa ei tullut riittävästi, kysyy Dagmar.

– Viime vuosien on sato salaisesta vlijelyksestäni metsässä riittänyt elättämään minut koko talven ja kustantamaan kevään kylvöt. Nyt sato jäi niin huonoksi, että se ei riitä pitämään minua veden pinnan yllä edes talvea, kertoo Dagmar.

Dagmar näyttää kahta noin 100 gramman pussia, joissa on koko kesän sato. – Tässä on noin 65 prosenttia vähemmän, kuin viime vuonna. Kasveilla ei ollut riittävästi vettä. Minä voin vakuuttaa, että kasvun päivittäisen puuttumisen, verrattuna viime vuoden kasvuun, näki silmillä. Kertoo Dagmar.

– Puuttuva sato voidaan tietysti salakuljettaa Suomeen, mutta ilman omavaraisuutta Suomi on pulassa jos raaka-ainepula leviää maailmalla ilmastonmuutoksen mukana, varoittaa Dagmar.

Dagmar on omien sanojensa mukaan pulassa ensi talvena sadosta arvioitujen varojen laskiessa useita satasia. – Minä saan vain 25 euroa kuukausirahaa. Se ei riitä edes kaljoihin ja tupakkeihin, kertoo Dagmar kauhuissaan.

Ilman valtiollista apua Dagmarin tilanne tulee kärjistymään, jopa niin pitkälle, että hänen on luovuttava viljelyksistään, koska rahat eivät riitä edes siemeniin. Tästä syystä Dagmar on julkaissut avoimen kirjeen hallitukselle, jossa vaaditaan kotitarve-, harraste- ja osa-aikapäätoimiviljelijöiden mukaan ottamista maatalousministeriön tukiohjelmiin.

Syksyn farkkumuoti jatkaa leikkauslinjalla

Tämän täytyy olla vuoden muotiuutinen: Ruotsalainen farkkuvalmistaja DetGliederIn on ilmoittanut tuovansa markkinoille Extrem-Ripped-Jeans malliston. Tämä mallisto koostuu eri värisistä ja kokoisista jeans-denim paloista, jotka liimataan suoraan iholle erityisesti tätä tarkoitusta varten kehitetyllä liimalla.

Asiakkaat pääsevät ostamaan ”Scrap Denim”-merkin alla myytävää tuotetta ensi viikolla. Tuote myydään pienissä pusseissa, joissa on joko yksivärisiä tai monivärisiä denim-kankaan paloja, liima ja käyttöohje.

– Tällä tuotteella saadaan aikaan Extrem-Ripped and Destroyed – tyyli käden käänteessä. Tämä ei ole myöskään hetkellinen ohimenevä trendi, koska mallistomme eri osia voi sommitella ja yhdistellä loputtomiin. Ensi juhannuksen meillä on tiedossa ensimmäiset ”Extrem-Ripped and Destroyed” – häät!”, kertoo yrityksen mallistopäälikkö Thomas Thomas.

– Onko sinulla kylmä? Liimaa lisää paloja! Onko sinulla kuuma? Irroita paloja! Tämä on mainio strategia ja me odotamme suurta menestystä. Ennakkotilauksia on palasina ympäri tehdasta. Lisäksi on korkostettava, että asusteemme on erillispestävistä osista tehty, joten teidän ei tarvitse pestä, kuin ne palat, jotka ovat likaantuneet. Tämä säästää luontoa, energiaa ja tuskaa, koska palojen irrottaminen ei ole täysin kivutonta. Varsinkin karvaisilla jaloilla varustetuille miesoletushenkilöasiakkaillemme suosittelemme mahdollisimman pitkää käyttöaikaa, ettei tuska ole turhaa, neuvoo Thomas Thomas.

– ”Scrap Denim” – pussukoita voi ostaa hyvin varustetuista vaateliikkeistä ja R-kioskeilta saa hätävarapusseja, joissa on vain muutama palanen. Vaateliikkeistä löytää koko kirjon ja suurempia valikoimia tuotettamme. Aloituspakkaus on tarjouksessa. Sillä on tarkoitus saada peittoon sukuelinalue ja esimerkiksi toinen polvi sekä yksi pakara, kertoo Thomas Thomas.

– Tietysti tuotteemme on hieman kallis, mutta on otettava huomioon, että 100 – 200 euron pussihinta koostuu housujen koneellisesta valmistuksesta ja käsityönä tehtävästä leikkaamisesta, sanoo armoitettu suunnittelija lopuksi.

Lotossa voittanut lehtimyyjä sanoi pomolleen suorat sanat!

Vantaalla asuvaa Matti Aamupuuroa potkaisi onni. Hänen unelmiensa täyttymys lottovoitto osui kohdalle. Matti sai kerralla täytettyä useitakin haaveitaan. Ensimmäiseksi Matti halusi ottaa lopputilin turhauttavasta lehtien tyrkyttämisestä puhelimessa kärttyisille ihmisille. Toiseksi Matti halusi sanoa ”selvät sanat” pikkusieluiselle ja BMW:n omistavalle myyntijohtajalle, jonka bensarahojen ja talolainojen maksamiseen Matin piti tyrkyttää turhia lehtiä ostohaluttomille ihmisille. Kolmanneksi Matti halusi palata Pohjois-Karjalaan, josta joutui kolme vuotta sitten houkutelluksi pääkaupunkiseudulle tuottoisaan myyntityöhön.

Nyt nämä kaikki toiveet olivat yhdellä iskulla tavaoitettavissa.

Eräs Matin työkaveri kertoo voiton jälkeisen maanantain tapahtumista: ”Matti pyyhälsi suoraan myyntijohtajan huoneeseen, vaikka sinne yleensä pääsi vain ajan tilaamalla. Joskus saattoi joutua odottamaan päiviä tapaamista. Matti kuitenkin pyyhälsi suoraan sisään erittäin määrätietoisen näköisenä. Me emme tuolloin vielä tienneet koko voitosta ja olimme kauhuissamme. Näimme ikkunasta, kuinka Matti heilutti myyntijohtajan nenän edessä viiden euron seteliä ja huusi: ”Näitä on nyt riittämiin!”. Sitten Matti kertoi johtajalle, ”ettei tällä ollut vähäisintäkään taitoa johtaa”. Matti jatkoi: ”Kolme vuotta olen katsellut tätä psyko-osastoa ja päähullun heilumista. Minä olen tervehtynyt ihmeen kaupalla. Oikea ihmeparantuminen Hallelujaa! Minä nousen kuolleista!”

Lopuksi Matti laski aloitti laulamaan ”täysikuu” – kappaletta, käänsi selkänsä johtajalle, laski housunsa alas ja pyllisti. Huosunsa nostettua edelleen laulaen Matti poistui toimistosta raikuvien aploodien saattamana.

Myöskään Matin henkilökohtainen elämä ei jäänyt koskemattomaksi, nyt kun rahasta ei ollut enää pulaa. Heti sunnuntai-iltana Matti vaihtoi 46 vuotiaan vaimonsa neljä kuukautta nuorempaan naapurin Almaan. Omien sanojensa mukaan Matti katsoo tulevaisuuden rauhallisena: ”Totta se on, ettei raha yksin tee onnelliseksi, mutta se mahdollistaa paljon. Tämä kultanen tässä – Matti näyttää nippua viiden euron seteleitä – on lupaus ruusuisesta tulevaisuudesta”.

Mediatietojen mukaan Matti on nähty nuorikkonsa kanssa Helsingin linja-autoasemalla kerjäämässä lisää rahaa 75,25 euroa (- 5 euroa BMW-johtajan korvassa) käsittävän voittonsa päälle saadakseen ostettua matkaliput Parikkalaan.